lauantai 6. syyskuuta 2014

''tunteihin on helppo eksyä''



oli kaunis päivä. Aurinko paistoi ja meillä kyläili illan ajan kaksi ihanaa tyttöä, joiden viime vierailusta on muuten aivan liian kauan. Olisin halunnut pyytää anteeksi, että en ole pitänyt tarpeeksi yhteyttä, mutta en osannut sen kaiken iloisuuden keskellä. Kuitenkin, anteeksi. Olisivatpa jääneet yöksi, olisi ollut ihana viipyillä siinä iloisessa puheensorinassa ja niissä iloisissa hymyissä. Mä makaan sängyllä ja tuijotan ruutua. On aivan liian hiljaista. Nyt kone soittaa hiljaista musiikkia ja raksuttaa tinnityksen päälle, joka soi korvassa pistävänä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti