''nähtiin vasta eilen, nyt on vaikeaa liikennevaloissa odottaa''

Mun aikaa valuu liikaa hukkaan. On epämukavaa huomata omia defenssejään. Kankaanpäässä en tee mitään, mun päivä menee koulussa, sängyllä ja lattialla makoilemisessa, syömisessä ja puhelinta selaillessa, siihen puhumisessa ja ikävöimisessä. Mulla on taas korvatulehdus, nyt oon onneksi jo voiton puolella. Eilen mua ahdisti olla minä, mutta onneksi hän oli siinä. Eilen oli muutenkin huono päivä, en olisi halunnut päästää mun tyttöä bussiin ilman minua. Luulen kuitenkin, että se eilinen ahdistus oli hyvä, koska tänään olen tehnyt asioita ja elämä on tuntunut hyvältä. Aamulla kävin torilla, päivällä olin mun lempi kahvilassa serkun kanssa ja illalla mun kaveri tuli meille. Vitsi kuinka helppoa oli vaan olla ja jutella ja suunnitella elämää. Ai ja oli myös kuoharia ja pizzaa.

Nyt oon koittanut nukkua jo liian kauan, mulla on ikävä. En malta odottaa seuraavaa iltaa. Oon onnellinen, kun huomaan hänen ilmeestään mitä hän ajattelee. En anna pois sitä mitä saan, tunnen sun hipaisunkin vielä päivien kuluttua mun kasvoilla. Tunnen, kun katsot mua ja jäät kiinni mun kauluspaitaan. 

Nyt, kun mietiskelen tarkemmin, ei minua edes pieni paikallaan polkeminen haittaa. Onhan niin ollut ennenkin ja aina joskus kuitenkin löydän itseni liikkuneena. 

Viime viikolla oli lunta ja oli kaunista, nyt on vaan vesisadetta.

''Katsoin kuinka varjot ja ihmiset muuttavat itseltään huomaamatta muotoaan''

Tämä viikko meni mummilassa asustaessa, koska olin työssäoppimassa mummolan lähellä olevalla vanhainkodilla. 
Yritin valokuvailla rannassa, mutta sitten puhuinkin puhelimessa ja sormet jäätyivät tuolla pakkasessa, niin että oli turha edes yrittää olla ilman tumppuja. Kannatti vain mennä sisälle takkaa vasten nojailemaan ja ottaa koira syliin, niin lämpeni. Käytiin joogaamassa, sielä sai myös teetä. Se oli rentouttavaa, haluan pian uudelleen! 

Tänään mä täytän 17. Ei tunnu mitenkään erikoiselta, muutakun että vanhenee ja en halua vanheta enempää. Tämä olisi ihan hyvä ikä elellä. 

''i just can't get you of my mind and why would i even try?''

En tiedä miten aloittaisin, mistä aloittaisin vai aloittaisinko ollenkaan. Kyllä mä taidan aloittaa. Mistäköhän mä siis aloittaisin? On hauskaa olla salaperänen! Jotenka kirjoitan vain että mä oon täynnä onnellisuutta, niin täynnä että voisin haljeta kahtia. Okei, niin onnellinen että voisin hajota moneksi kappaleeksi ja leijua ilmassa. Hitsi, voisin kyllä kirjoittaa tästä aiheesta ihan hirveästi lisää! Mutta ehkä ensi viikonloppuna. Ei ehkä, vaan joo.

En pahemmin kuvaillut viikolla, kyllä mä yhtenä iltana yritin, mutta ei siitä mitään tullut. No kyllä tuolta mun kamerasta pari kuvaa löytyi silti. Ne ei ole mun ottamia. Yhdessä kuvassa oli söpö jalka ja villasukka, toinen kuva tulee tähän alapuolelle. Siinä on ihan kiva sana. Tai ainakin.. tai nojoo.

Tänään äiti vei mut Tampereelle, tallinpihan joulua katsomaan. Yritin kuvailla mutta ei siitä pahemmin mitään tullut. Oli kuitenkin erittäin kiva päivä, josta kyllä puuttui yksi ihminen. Mutta näin mä muutamaa kaveria ja oli kiva jutella kaikkien kolmen kanssa pitkästä aikaa!

''you can learn to fly''

Viikonlopun aikana mä olen ollut serkkulassa syömässä, oli hyvää kanaa ja maailman maukkainta valkosuklaa pannacottaa! Illalla maisteltiin vielä juustoja ja katseltiin televisiota. Siinä meni itsenäisyyspäivä, tai no oikeastaan ilta. Eilen olin Tampereella, käytiin Sakun kanssa kahvilla. Sen jälkeen käytiin Roosan kanssa joulutorilla. Käytiin illan aikana myös leffassa, kaksi kertaa mäkissä ja kierreltiin ympäri Tamperetta. Eilen oli hymyilyttävä päivä!

Olin tänään serkkujen kanssa pulkkamäessä, nyt oon aivan jäässä, istun viltin alla ja dataan. Myöhemmin tänään tänne tulee muutama kaveri viettämään iltaa.

''aurinko ei laske''

Tänään tännekin satoi lunta! Oi, olin niin onnellinen, teki vaan mieli kieriä lumisessa maassa. Aluksi Sallaa ja Pihlaa ei oikein innostanut lumi. Onneks sain myöhemmin varsinkin Sallan innostumaan ja juoksenneltiin paljain jaloin lumessa ja sit oltiin varpaat jäässä. Mutta se oli sen arvoista. Tänään on viimeinen päivä leirillä, ei se mitään. Ihan kiva päästä kotiin! :-)

Illalla inspiroiduin ja päätin että tarvin jonkun onnellisen parin. Sitä Sara ja Mikko on. Ne on aivan älyttömän söpöjä ja ihania! En mä edes osaa kuvailla kuinka niiden onnellisuus näkyy, se vain näkyy. Jos jotkut on oikeet toisilleen, niin ne on noi kaksi! :-) Kun olin muutaman kuvan ottanut Mikko kysyi onko kiva katsella kun ne pussailee? En muista mitä vastasin, mutta noiden kohdalla se on, niitä on ihana katsella. Niiden onnellisuus tarttui ihan muhunkin! 

''et sitten luopunut unelmista, etkä lopettanut pohtimista''

 Aloitan eilisestä. Koulussa tunnilla huomattiin ikkunasta että alkoi satamaan lunta. innostuin siitä heti, päästiin tauolle ja mentiin kieriskelemään lumeen. Oih, fiilis nousi niin paljon ja nopeasti! Ensilumi on parasta talvessa, en mä kai muuten edes hirveästi talvesta tykkää. Lumi on kivaa, mutta kylmyys ja märkyys ei. No sitten äiti tulikin hakemaan mua kotiin, olin jo suruissani etten ehtinyt nauttia lumesta yhtään. Mutta kotonakin oli lunta, ja sitä tuli kokoajan vain lisää! Lähdin seurakunnan nuortenleirille ja täälä leiripaikassa ei sitten ollut yhtään lunta. Hassua kun tää ei ole edes kovin kaukana kotoota. Toivottavasti Sunnuntaina kun tää leiri loppuu kotona ois vielä lumi maassa.
Ihana olla täälä leirillä. On suhteellisen paljon vapaa-aikaa, niin oon ollut aika paljon Pihlan ja Sallan kans vaan rauhassa täälä meidän huoneessa. Tänään oon ollut räpsimässä tässä piha-alueella vähän kuvia. Nyt suurinosa on saunassa ja mä lueskelen kirjaa ja syön sipsejä ja keksiä. Kohta voisin raahautua iltapalalle. Mulla on hirvee väsymys päällä, eilen nukahdin kesken ohjelman illalla. Ja tänään päivällä kävi sama. Se on outoa koska yleensä en nuku päivällä vaikka kuinka yrittäisinkin. Apua mulla on hirveesti kuvia!