Viime viikonloppuna olin synttärisankari! Hyi, oon vuoden lähempänä täysi-ikäisyyttä. Tai no enään siihen on alle vuosi, ja se ei tunnu kivalta miettiä. Ehkä ei vaan pidä miettiä.
Maanantaina sain lahjan, okei kaksikin. Mutta toisesta ei ole kuvaa. Toinen oli erittäin suloinen ja sen näette itsekin. Onnen kyynel vierähtää edelleen poskea pitkin leualle ja siitä kaulalle, kun pistän levyn soimaan. Ps. Maanantai oli muutenkin ihana
Elämä jatkui pitkästä aikaa loman ja työssäoppiviikkojen jälkeen Kankaanpäässä. Se oli outoa, oli outoa nähdä kaikkia, mutta se oli myös ihanaa. Yksi ihminen teki tästäkin viikosta vielä normaalia ihanamman!
Tämän viikonlopun mä vietin Evellä ja Emmulla. Käytiin luistelemassa, pelattiin pleikkarilla, katsottiin telkkua ja sen sellaista. Sielä oli mulle vielä synttärikakkukin, se oli hyvää ja siinä päällä oli numerot yksi ja seitsemän. Miten voi olla näin kamalaa olla 17? Tänään olin vielä katsomassa Even futsal peliä. Tuli haikea olo katsella vain ja teki mieli kentälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti