''Olet uneni kaunein ja suloisin, niin totta ja harhaa vain kuitenkin''

Tänään mä olin metsässä. Kävelin, valokuvasin ja haaveilin. Haaveilu vie mut joskus yliajattelemaan. Ensin mä vain haaveilen asioista, asioista joita toivon tapahtuvan. Mutta joskus käy niin, että haaveilu muuttuu liian totiseksi. Ja yhtäkkiä mä alankin vain pelkäämään asioita, pelkään että asiat menenvät pieleen. Pelkään että asiat menevät niinkuin en haluaisi niiden menevän. Pistin musiikin lujalle, niin lujalle että melkein korvia alkoi särkeä. Mutta niin mä sain ajatukset pois kaikesta, mä vain haahuilin pellolla niin kauan, että tuli taas hyvä olo. Jatkoin haaveilua ja kävelin kotiin. Haaveilin kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Tajusin että kaikki mistä haaveilin on hyvällä mallilla tapahtuakseen. Enkä mä pelännyt.