''minä tahdon ponin''

Eilen aamulla käytiin äitin kanssa ostamaan mulle kivat verhot. Vihdoin, koko tämän vuoden menin Jouluverhoilla. Sen jälkeen mun juuri kaksi vuotta täyttänyt kummipoika oli kyläilemässä. Jäbästä oli tullut hirveän puhelias, tai ainakin verrattuna viime kertaan. Kyllä parikertaa kummitädinkin nimen kuulin pojan suusta, se tuntui hyvälle. Tuntuu myös että mun hauis on tältä viikolta treenattu, kun pojan kanssa leikimme lentokonetta. Musta tuntuu että Joona on hirveän fiksu ikäisekseen, kaikki palapelit sujuvat tuosta noin vain. Lienee kummitätiinsä poika tullut!

''tunnen sen kaipauksen, hiljaisen huokauksen''

En kirjoittanutkaan viikonloppuna, mutta nyt mä kirjoitan. Tai no aloitan parilla kuvalla, kun olin Pihlalla Sallan kanssa. Meillä oli oikein kivaa, nähtiin pitkästä aikaa. Mulla oli jo tyttöjä vähän ikäväkin. Käytiin jätskillä ja pelailtiin lautapelejä. :-)

Eilen oli Jouluaatto. Oltiin mummilassa, sielä oli meidän perhe, serkkujen perhe ja mummi ja vaari tietysti. Kaikki meni hyvin. Mun Joulufiilis kuitenkin puuttui, se saattoi johtua siitä että ei ollut lunta, tai siitä että odotan vain uuttavuotta. Tai sitten jostakin muusta. No sain kuitenkin tosi kivoja lahjoja, en jaksa kirjoittaa kaikkea. Mutta yhden mainitsemisen arvoisen sain Eveltä ja Emmulta. Sain lääkekaapin, mikä oli täynnä purkkeja. Niiden kyljissä luki mm. Ikävään, sydänsuruihin jne. Purkkeja taisi olla kymmenen, kaikki sisälsivät jotakin tiettyä karkkia. Hitsi mulla on ihania kaveraita. Lääkekaapin mukana tuli myös hassunhauska reseptikirje! En olisi kyllä osannut odottaa niiltä kahdelta siskokullalta tuota, mutta toisaalta, jos mä joltain sellaisen saan, niin niiltä. Ei kukaan muu keksisi noin pöhköä ideaa. No joka tapauksessa kyllä tämäkin Joulu oli ihana. Mutta mulla oli todella erilainen fiilis, mitä yleensä. Voisinhan mä pistää Joulusta jotain kuvia.

Onkohan mulla muita mainitsemisen arvoisia päiviä nyt viikossa ollut? Onhan mulla, kaikilta päiviltä mulla olisi niin paljon sanottavaa, mutta suurimmaksi osaksi sitä että ikävöin, mutta myös sitä kuinka onnellinen samalla olen. Perjantaina ei ollut ikävä, silloin olin vain onnellinen. Varsinkin illalla, voin vieläkin tuntea ne perhoset vatsassa, joita mulla on kylläkin jokapäivä. Mutta tuona iltana niitä oli taas vain enemmän. Perjantai-iltana avasin myös ensimmäisen joululahjan. Vaikka se oli pieni lahja, niin siitä mä tulin lisää onnelliseksi. Siitä mulle tuli yksi perhonen vatsaan lisää. Silloin en voinut pidätellä hymyä, mun hymy tuntui koko kropassa. Aina kun näen hänet, niin tunnen hymyn koko mun vartalossa. Enkä mä sitä voi peitellä vaikka yrittäisinkin. Onneksi mun ei enään koskaan tarvitse. Enään 5 päivää, niin on uusivuosi, silloin hän on taas mun vieressäni. Ja pariin päivään mun ei tarvitse käyttää aikaani muuhun kuin olemaan onnellinen.

''i just can't get you of my mind and why would i even try?''

En tiedä miten aloittaisin, mistä aloittaisin vai aloittaisinko ollenkaan. Kyllä mä taidan aloittaa. Mistäköhän mä siis aloittaisin? On hauskaa olla salaperänen! Jotenka kirjoitan vain että mä oon täynnä onnellisuutta, niin täynnä että voisin haljeta kahtia. Okei, niin onnellinen että voisin hajota moneksi kappaleeksi ja leijua ilmassa. Hitsi, voisin kyllä kirjoittaa tästä aiheesta ihan hirveästi lisää! Mutta ehkä ensi viikonloppuna. Ei ehkä, vaan joo.

En pahemmin kuvaillut viikolla, kyllä mä yhtenä iltana yritin, mutta ei siitä mitään tullut. No kyllä tuolta mun kamerasta pari kuvaa löytyi silti. Ne ei ole mun ottamia. Yhdessä kuvassa oli söpö jalka ja villasukka, toinen kuva tulee tähän alapuolelle. Siinä on ihan kiva sana. Tai ainakin.. tai nojoo.

Tänään äiti vei mut Tampereelle, tallinpihan joulua katsomaan. Yritin kuvailla mutta ei siitä pahemmin mitään tullut. Oli kuitenkin erittäin kiva päivä, josta kyllä puuttui yksi ihminen. Mutta näin mä muutamaa kaveria ja oli kiva jutella kaikkien kolmen kanssa pitkästä aikaa!

''you can learn to fly''

Viikonlopun aikana mä olen ollut serkkulassa syömässä, oli hyvää kanaa ja maailman maukkainta valkosuklaa pannacottaa! Illalla maisteltiin vielä juustoja ja katseltiin televisiota. Siinä meni itsenäisyyspäivä, tai no oikeastaan ilta. Eilen olin Tampereella, käytiin Sakun kanssa kahvilla. Sen jälkeen käytiin Roosan kanssa joulutorilla. Käytiin illan aikana myös leffassa, kaksi kertaa mäkissä ja kierreltiin ympäri Tamperetta. Eilen oli hymyilyttävä päivä!

Olin tänään serkkujen kanssa pulkkamäessä, nyt oon aivan jäässä, istun viltin alla ja dataan. Myöhemmin tänään tänne tulee muutama kaveri viettämään iltaa.

''out of time and out of place''

Tänään oli maailman oudoin bussimatka. Yritin nukkua, koska viime yönä unet jäivät tosi vähäisiksi.Olin pahalla päällä. Pidin silmiä kiinni ja kuuntelin musiikkia, minuuttikin tuntui jostain syystä kestävän ikuisuuden. Yhdellä pysäkillä sisään tuli isoa ääntä pitävä porukka. He tulivat istumaan aivan lähelleni, yksi soitti banjoa. Ensin se ärsytti, mutta pian heidän hymynsä tarttui. Yksi miehistä kysyi pidänkö lumesta, menin hämilleni, mutta kerroin pitäväni. Siitä syntyi keskustelu johon muutkin pian osallistuivat. Se oli mukavaa ja päivä piristyi heti ja loppu matka meni nopeasti. Olisin voinut jäädä pidempäänkin.

Mä tykkään lumesta. Mutta kun oli syksy, olin ehdottomasti sitä mieltä, että syksy on kaunein vuodenaika. Nyt mä olen sitä mieltä että talvi on. Kaikki vuodenajat taitavat olla. Olisi tosi masentavaa elää ilman lunta, mutta niin olis pelkästään lumen kanssakin. Kylmyys ei ole kivaa. Vaikka mulla oli paljon vaatetta yllä tänään, olin aivan jäässä, kun kävelin pysäkille. Auringon paiste ei lämmittänyt. Olisin halunnut kotiin ja omaan sänkyyn, kääriytyä omaan peittoon ja pistää vielä pari omaa vilttiä päälle. 

Istuin pienen hetken tänään takapihalla. Katselin hankea, johon omenapuussa olevat jouluvalot heijastuivat kivan näköisesti, ja jossa oli pieniä ja söpöjä tassujen jälkiä. Hangessa näkyi myös ihanasti omenapuun varjo. Hetkeksi unohdin kaiken stressin, jonka nyt taas muistan.

''olen vapaa lailla linnun lentämään''

Eilen näin muutamia ihmisiä, kavereita joiden näkemisestä on lähemmäs puoli vuotta. Pari näin sattumalta ja pari sovitusti. Onnellinen sattuma, mutta mulla oli kiire. Ylöjärven torilla (jos sitä siksi voi edes kutsua), oli joulupukki. Siltä oli mahdollisuus saada tikkareita. Piparit olis ollut paljon kivempia. Oli ilotulitusta, jota ei osattu Pihlan ja Sallan kanssa odottaa. Jokaisen pamauksen kohdalla monet lapset kiljaisivat tai parahtivat pelästyksestä. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta kun mä en pelästynyt kertaakaan. Soittelin kitaraa parin kaverin kanssa. Viihdyin hyvin yhden seurassa, jonka yleensä en. Kun menin kotiin söin tortilloita, halusin kertoa sen koska ne on niin hyviä.

Ainiin, kaatopaikalla oli erittäin paljon lokkeja taivaalla lentämässä.

Siirsin ja siirsin tämän päivän menoa, koska en halua mennä tuonne kylmään lumipyryyn, oikeastaan se on pyryn ja sateen välimuoto. Ei tuule, siksi se ei ole pyry. Lumihiutaleet ovat liioitellusti sanottuna lähempänä lumipalloja, kuin hiutaleita. Siksi se ei ole sade. On mukava katsella sitä ikkunan takaa, mutta en halua katsella sitä ulkona. Miksi edes pitäisi, kun sisältä näkyy ihan hyvin. Toivon että illalla ei pyrytä, ihan hiljaa voi sadella pieniä hiutaleita, mutta muuta ei. Sitten voisin mennäkin ulos!

Meillä on kotona aika jouluista. Kyntteliköt on osassa ikkunoista ja takkahuoneen lattialla ja sohvalla lojuu laatikoita, joissa on joulukoristeita. Voisin napata laatikosta jotain mukaan asuntolalle, saadakseni joulufiiliksen. Se on tänävuonna myöhässä mun kohdalla. Huomenna on joulukuun ensimmäinen päivä. Miten mä saisin itselleni joulufiiliksen? Oon leiponut jo pipareita, juonut glögiä ja ostanut joulukortin. Ehkä mä huomenna suunnittelen mitä ostan sukulaisille ja kavereille joululahjaksi, samalla voisin juoda glögiä ja makoilla punaisen viltin alla. Sen väristä ei oikeastaan löydy, pitää tyytyä harmaaseen. Voisin myös katsella joululeffoja ja ostaa joulusuklaata. Ihan vaan koska jouluaattoon on enään vain 24 päivää. Ainiin ostinhan mä tänäänkin joululahjan kummipojalle kun käävin äidin kanssa kaupoilla. Äsken koirista kovin pitävä, ihanan villapidan omistava tyttönen Roosa käväisi meillä. Katseltiin maailman turhimpia videoita, suunniteltiin mun synttäreitä ja puhuttiin kaikkea kivaa turhaa.

''And you'll find mercy in the rain''

''But joy will seek you out and give you hope
Like candles' lights in darkened rooms
And then the questions come and rare are answers known''

''take your time, things will be just fine''

Tämä viikko meni ihan tosi nopeasti! En muista, koska viimeksi viisi päivää olisi mennyt näin nopeasti. Eikä me edes tehty asuntolassa mitään ihmeellistä, mikä selittäisi sen. Eilen mun tukka leikattiin ja värjättiin. Tänään mä olin nuorisotiloilla moikkaamassa kavereita. Halusin pian kotiin, koska oon ihan hirveen väsynyt. Silmät ei millään meinaa pysyä auki. Ei mulla ole edes mitään kerrottavaa. Eikä mulla ole viimeviikosta kuvia, jostain tyhmästä tuntemattomasta syystä kaikki kuvat vaan poistui mun muistikortilta? Onhan mulla kerrottavaa sittenkin! Lunta tuli taas, ei voi sanoa ensilumi. Se harmittaa, ensilumi ois paljon kivempi sanoa. Mutta lunta kuitenkin satoi viikon aikana, niinkuin mä toivoin! :-) Kankaanpäässä sitä oli enemmän kuin täällä Ylöjärvellä. Nyt mä kaappaisen kaksi pikkuista koiraveijaria kainaloon ja menen nukkumaan.

''me halutaan kokea juuri nyt, me halutaan tuntea juuri nyt''

Tämä viikonloppu meni Turussa, maatanäkyvissä -festareilla! Oon hullun väsynyt ja kurkku kipeenä kirkumisesta. En jaksa kirjoittaa mitään, muutakun että oli ihan huippu reissu ja kiitos! Nyt haluan vaan nukkumaan.