''tässä oon ja sun katseesees mä antaudun''

Ihanat neljä päivä Tallinnassa. Ensimmäisenä päivänä olisin voinut vaan istua kadun kulmassa ja tuijotella iloisesti naureskelevia ihmisiä ja katsella katutaiteilijoita. En voinut olla  heittämättä kolikoita heidn hattuihinsa! En voinut olla hymyilemättä, kun iloisesti rämpyttelevät klopit lauleskelivat kaduilla.
Toisena päivänä olin ikävän kourissa yhden luo. Samoin kolmantena ja neljäntenä. Silti oli ihanaa, usein uppouduin ajattelemaan millaista olisi asua Tallinnassa. Vähän ehkä salaa tahtoisin, mutta varmaan vaan kesäisin. Vähän uppouduin myös miettimään mitä tekisin jos yksi olisi ollut mukanani. Näin myös ensimmäistä kertaa unta sinusta, ihan kuin kirjottaisin tätä tekstiä hänelle. Se vaan tuntuu luontevalta.
Minä kun olin aivan varma, että tänä kesänä en tuntisi näin. Ajattelin, että tänä kesänä kukaan ei tuntuisi tältä. Ajattelin, että kaikki tuntuisivat ihan kivalta ja niin on ihan hyväkin. Ajattelin ehkä, että olen hauras. Nyt haluan vain, että tulet luokseni. Haluan, että kukaan ei näe minusta näitä ajatuksia, nutta samalla haluan soittaa sinulle keskellä yötä ja kertoa, että puren huultani joka kerta yöllä, kun herään ja ajattelen sinua. Yksi yö vielä.

''mullonikäväsua on ainut rivi jonka valmiiksi saan''

Alku kesästä mulla ei ollut kesä- eikä lomafiilis, nyt mulla on molemmat. Mun kesä on ollut niin ihana ja ikimuistonen, että voisin kirjoittaa siitä monisivuisen kirjan ja kerrankin mulla olisi sellainen olo, että joku voisi lukea sen tylsistymättä. Oon niin ylpeä kaikesta, enkä haluaisi vaihtaa sekuntiakaan. Vaikka ei kaikki ole niin hienoa ollut ja joitain asioita voisi ehkä katua, mutta en kadu. Ainakaan tällä hetkellä. Oon tehnyt niin paljon asioita ja tutustunut uusiin ihmisiin ja saanut itseluottamusta. Oon käynyt monilla ihanilla picnikeillä, ajellut autolla yömyöhään, pelannut jalkapalloa, ollut sukulaisilla, lojunut pihalla läpi yön kuunnellen musiikkia, nukahtanut kauniisiin käsiin, ikävöinyt, käynyt muutamalla keikalla, nukkunut teltassa, suudellut Olavi Uusivirran laulaessa taustalla ja viettänyt elämäni yhden parhaista viikonlopuista ruisrockissa! Oon kerrankin tehnyt niin paljon asioita mitä ennen vain suunnittelin. Viikon päästä lähden Viroon ja sen jälkeen parhaanystävän luo ensikertaa koko kesän aikana, enkä malta odottaa sitä tunnetta, kun saan sanoa ihan mitä mieleen tulee ja itkeä onnesta, kun tää ikävä vihdoin loppuu. Tänäkin yönä mä aidosti pidän mun elämäntavasta, vaikka päätinkin ennen kesää etten käytä tätä kesää liikaa ikävöimiseen, niin pakko myöntää että nyt mulla on parhaankaverin lisäksi yhtä toistakin ikävä.

Ps. Mun täytyisi kirjoittaa useammin, tulee niin vapautunu ja ilonen fiilis!